26.9.2016

Hyppien ja pomppien

Muistatteko silloin lapsena miten nämä pomppulinnat vetivät aina mukaansa, niissä juostiin, hypittiin ja pompittiin, tehtiin voltteja ja oltiin hippaa. Pää ja selkä oli märkänä kuumuudesta ja ilman täytti suunnaton riemu ja ilo... voi niitä huolettomia aikoja.

Nyt meidän perheessä on uusi sukupolvi jatkamassa tätä samaa riemua.
Tytär lenteli pomppulinnassa niin ihmeellisiin asentoihin että välillä teki pahaa katsoa mutta kyllä... minäkin olen niin tehnyt eikä minuakaan kukaan rajoittanut, en siis minäkään.

Lapsia oli välillä aika paljonkin samaan aikaan ja siellä ne hienosti pujottelivat ja pomppivat toistensa ohi, ihan niin kuin silloin muinoin minäkin.

Kun tuli aika lähteä, tytär ei kitissyt yhtään vastaan vaan posket punasta hehkuen tuli vastaan sanoen: Mulla tuli kauhea hiki ja hymy nousi jälleen suunpieliin.

Tuli aika ihanan nostalginen olotila muistellessa siinä samalla omaa lapsuuttaan ja tämä vempele kuului ehdottomasti niihin iloisiin muistoihin.

Meillä oli kiva lauantaipäivä, toivottavasti teilläkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti