Olin tänään kuin fillarilla kulkeva jääpuikko, ei uskoisi että kohta on keskikesä ja keskikesän Juhannus. Täytynee vain lisätä vaatetusta ja pikkasen tämä ilma haittaa Juhannussuunnitelmia. Tai itse asiassa se toi mukanaan uuden mahdollisen B-suunnitelman jos suunnitelma A ei toteudu että ehkä tämä nyt ei ollutkaan niin huono keli.
Vähän liikunnasta välillä
Olen laittanut tämän vuoden tavoitteekseni juosta 13 km ja sen jälkeen voisin osallistua urheilutapahtumaan kuten kotipaikkakuntani Paavo Nurmi-kisaan.
No sen tavoitteen suorittamiseen meni enemmän aikaa kuin kuvittelin mutta eilen sen jaksoin juosta, eli 13 km ja rapiat päälle aikaan 1h 29min. Olin erittäin ylpeä itsestäni.
Tänään on sitten koko päivän vellonut mielessä tuo puolikkaan maratonin juokseminen uudestaan. Ensimmäinen kerta oli vuonna jotain... 2004 tai 2006, enpä enää muista mutta sen tunteen muistan ikuisesti kun pääsin maaliin. Se oli jotain niin upeaa etten ole missään muissa tavoitteissani koskaan ikinä kertaakaan ikipäivänä kuunaan kullan valkeana, niin siis en ole sellaista tunnetta kokenut.
Tuo 13 km oli rajapyykkini ja siitä LOPUT 8 km pitäisi mennä tahdonvoimalla, tunteella ja hyvällä fiiliksellä. Menihän se viimeksikin joten miksei nytkin.
Minulla on siis 1,5 viikkoa aikaa valmistautua koitokseen. Seuraavaksi teen lyhyemmän lenkin ja sitten vielä viikonloppuna pitkän. Sitä seuraava viikkoo pitää pyhittää levolle, ruokailulle ja vain pienelle lenkille. Uh... siitä koitoksesta tulee raskas ja tuskainen tällä harjoittelumäärällä.
En muuten ole vieläkään uskaltanut ilmoittautua koska en tiedä selviänkö ihan aikuisten oikeasti siitä loppumatkasta.
Asiasta ihan viidenteen... tuo snapchatti on kyllä ihmeen koukuttava vaikkei minulla ole kuin muutamat seurattavat ja itsekin sinne laitan diibadaabaa (jota ketään ei käy katsomassa) mutta silläkin uhalla... laitan sinne omaa elämää :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi !